22. tammikuuta 2019

Tykkilunta, laturaivoa ja pitopohjasuksia

Suomen Ladun selvitysten mukaan joka kolmas suomalainen harrastaa hiihtoa. Ilmastonmuutos on pakottanut entistä useamman tykkilumelle myös Pohjois-Suomessa. Hiihtoharrastus ei eroa asuinpaikan mukaan: maalla ja kaupungissa harrastetaan samalla tavalla. Laturaivoakin on kokenut vain harva – ja siitä pääsee yllättävän helposti eroon.

Suomen Ladun Taloustutkimuksella viime keväänä teettämän tutkimuksen mukaan 34 % suomalaisista oli hiihtänyt edellisellä kaudella. Millaisia hiihdon harrastajat sitten ovat?

Sitä selvittää juuri julkaistu raportti Suomen Ladun hiihtobarometristä. Melkein 2 000 vastaajan aineisto luo kattavan kuvan suomalaisista hiihdon harrastajista.

“Suomalaiset hiihdon harrastajat ovat kauttaaltaan polarisoitunut ja eriytynyt joukko. Harrastamisen eri toteutustapoja ja ääripäitä löytyy kaikista sekä miesten että naisten joukosta, jokaisesta ikäluokasta sekä myös erilaisista asuinpaikoista, niin maaseudulta kuin isoista kaupungeista”, Suomen Ladun aikuisliikunnan suunnittelija Wilhelm Stenbacka kertoo.

Kaupunkilaisen ja maalaisen tavassa harrastaa hiihtoa ei siis juurikaan ole eroja.

“Asuinpaikkojen väliltä löytyy huomattavan pieniä eroja, sillä hiihtäjät poikkeavat toisistaan lähes yhtä paljon asuinpaikasta riippumatta”, Stenbacka kertoo.

Joitakin eroja löytyy lähinnä mies- ja naishiihtäjien välillä: mieshiihtäjät omistautuvat keskimääräisesti enemmän hiihtämiselle, harrastavat lajia monipuolisemmin ja kokevat olevansa keskimäärin taitavampia kuin naishiihtäjät.

Tykkilumella hiihdetään nykyään käytännössä koko maassa. Ja näin tekee noin puolet barometriin vastanneista.

“Onko tämä talviolosuhteiden epävarmuudesta johtuva pakko vai kertooko se siitä, että tykkilumilatuja on tarjolla yhä useammalla paikkakunnalla?” Stenbacka pohtii.

Barometri kertoo myös, että erilaiset pitopohjasukset ovat nykyisin kiinteä osa harrastusta. Peräti 64 % vastaajista omistaa sellaiset.

Koko raportti on luettavissa Suomen Ladun Kaikkihiihdosta.fi-palvelussa.


Miten eroon laturaivosta?

Samalla kun koko Suomi on saanut nauttia hiihtokeleistä, niin myös laturaivo on nostanut päätään – ainakin otsikoissa.

Laturaivo tai ei ole kuitenkaan yleinen ilmiö, varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Suomen Ladun viime keväänä Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan neljä prosenttia suomalaisista on kokenut “laturaivoa” eli epäasiallista käytöstä tai puhetta hiihtoladulla.

“Hiihtämisen ilo kuuluu kaikille. Vaikka laduilla hiihdetään hyvin eri vauhdeilla ja taidoilla, kaikki hiihtäjät on hyväksyttävä ja samalla ladulla on pärjättävä”, Anne Rautiainen Suomen Ladusta sanoo.

“Tiedottamisella ja opasteilla voidaan vaikuttaa siihen, että kaikki tietävät ladun kiertosuunnan, reitin pituuden ja vaativuuden tai edessä olevat vaikeat laskut ja risteykset. Hankaluuksia on vähemmän, kun jokainen hiihtää taidoilleen ja kunnolleen sopivalla ladulla.”

Laturaivon ehkäisemiseksi tarvitaan reittejä talviseen luontoon myös muulla tavoin liikkuville.

“Virkistysalueilla, joilla kulkee tiheä reittiverkosto, ladut pitäisi mahdollisuuksien mukaan reitittää siten, että myös kävely ja pyöräily arkiliikkumisen ja ulkoilun kannalta keskeisillä reiteillä onnistuu lumiseenkin aikaan”, Rautiainen kertoo.

“Pelkästään latu-uraa leventämällä voitaisiin osoittaa ladun viereen väylä kävelijöille ja pyöräilijöille. Tällaisia monikäyttöisiä ulkoilureittejä on jo melko paljon eri puolilla Suomea.“

Monikäyttöreitti on termi, jolla tarkoitetaan ulkoilureittejä, joilla saa liikkua monin eri tavoin, esimerkiksi kävellen, pyörällä ja hiihtämällä. Monikäyttöreitit tarvitsevat näkyvää opastusta ja tiedostusta toimiakseen. Suomen Latu ja Tukes ovatkin tänään julkaisseet ohjeen monikäyttöreitin ylläpitäjille.

Oikealla asenteella on kuitenkin kaikkein tärkein merkitys laturaivon. Suomen Ladun laatimilla ohjeilla, latuetiketillä, hiihtokausi sujuu rattoisasti:

  1. Latu on kaikkien hiihtäjien yhteinen. Anna kaikille mahdollisuus hiihtää omaa vauhtiaan – ja omalla tyylillään.
  2. Älä luistele perinteisen ladun päällä. Se menee rikki ja pilaa toisten hiihtonautinnon.
  3. Älä kävele ladulla. Latu on tehty hiihtämistä varten, eikä sitä saa muilla liikkumistavoilla rikkoa. Koiraa ei saa ulkoiluttaa yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla.
  4. Nopeampi väistää. Väistä hitaampaa hiihtäjää ohitustilanteissa. Kaksisuuntaisella ladulla kohdatessa molemmat antavat tilaa.
  5. Liiku ennustettavasti. Katso taaksesi ennen kuin vaihdat latua, käännyt risteyksestä tai pysähdyt. Älä kiilaa toisen hiihtäjän eteen.
  6. Muista hiihtosuunta. Noudata ladun ilmoitettua hiihtosuuntaa sekä muita ladun varrella olevia ohjeita ja varoituksia.
  7. Auta. Jokainen hiihtäjä on tarvittaessa velvollinen auttamaan kaatunutta tai loukkaantunutta kanssahiihtäjää.

Ohjeista on laadittu myös tulostettava “huoneentaulu, joka toivottavasti leviää kuntien ylläpitämien hiihtopaikkojen ilmoitustauluille.

Kommentointi